Tästä päivästä ei ole jäänyt oikein mitään järkevää käteen. Kaikki asiat ovat vain menneet ohitse, kuin silmänräpäyksessä. Paljon hoidettavia asioita on tullut tehtyä, mutta silti tuntuu, ettei mitään olisi saanut aikaan. Onko vika liian vahvoissa flunssalääkkeissä? Vai kenties syksystä, joka on viimein saanut kaupungin valtaansa kokonaan? Tiedä häntä.

Viime aikoina on muutenkin ollut sellaisia päiviä, että kotiin päästyään ei muista mitään, mitä on kuluneen päivän aikana tehnyt. Vaellan ilmeisesti kuin elävä kuollut, vailla päämäärää ja vailla käsitystä ympäröivän maailman menosta. Onko se vaarallista? Mihin se johtaa? Näillä näkymin kadotukseen...

Yksi asia, mikä tästä päivästä on jäänyt käteen, on Postin toiminta. Miten niin suuri laitos voi toimia niin kehnosti? Kuluneen kahden viikon aikana olen lähettänyt kolme hyvin tärkeätä kirjettä tilitoimistoon ja yksikään niistä ei kuulemma ole mennyt perille, eikä yksikään ole tullut minulle takaisin. Osoitteissa ei voi olla mitään vikaa, koska kirjekuoren osoitetiedot tulostan samalla tavalla kuin olen viimeisen vuoden aikana tehnyt, eikä kertaakaan ole ollut mitään ongelmaa. Ovat vain jotenkin onnistuneet hävittämään kuoret ja nyt kyseisten asioiden uudelleen selvittäminen on työn ja tuskan takana. Postihan luonnollisesti ei ota mitään vastuuta kuljetuksistaan, koska kyseessä ei ollut saantitodistuskirje, tai muu vastaava kirjattu lähetys.

Flunssa alkaa pikkuhiljaa hellittää, vaikkakaan olo ei vielä mistään parhaimmasta päästä ole. Enää ei sentään ole olo kuin hakatulla, vaan särky ja pakotus on kaikonnut särkylääkkeiden ansiosta. Jotain hyötyä siis niistäkin.

Vielä olisi jokunen tovi työaikaa jäljellä, vaikka käytännössä voisin lähteä kotiin vaikka heti. Mikäs minua täällä pidättelisi. Sen kunniaksi:

Pink Floyd - Time