Mennyt vuorokausi on kyllä ollut ehkä järjettömintä aikaa puoleen
vuoteen. Puoli vuotta sitten tapahtui yhtä paljon asiaa kuin kuluneen
vuorokauden aikana Vanhoja asioita on turha kaivaa haudoistaan, joten
en nyt sen kummemmin kirjoita niistä.
En tiedä mikä siinä on,
että näinkin pieni ihminen, kuin minä olen, voi saada aikaan niin
paljon säätämistä, hämmennystä ja asioiden sekaantumista. Oma elämä nyt
on muutenkin niin sekaisin, mutta pitääkö sitä vielä sekoittaa
muidenkin elämää?
Eilinen retki läheiseen ravitsemusliikkeen
tuotteiden pariin ei olisi kovin paljoa enää voinut huonommin mennä.
Tavallaan kaikki meni minun kohdalta hyvin ja "toivomallani tavalla",
mutta rikoskumppanini kohdalla kaikki ei välttämättä ihan mallillaan
ole. Tulevaisuus näyttää, mitä tapahtuu. Kuten Sinuhe egyptiläinen, hän
joka on yksinäinen, totesi Mika Waltarin kynän kautta:
"Kaikki mikä tapahtuu, on ennalta määrättyä, tähtiin kirjoitettua.
Kukaan ei voi kohtaloaan muuttaa, en edes minä, hän joka on yksinäinen."
Jotenkin sitä tässä tilanteessa pystyy erittäin hyvin tunnustaa tämän faktan todeksi.
Vielä pitäisi jotenkin saada ajatukset kasaan ja tehdä hieman töitä.
Koko päivä töissä mennyt siihen, kun on vatvonut eilisillan tapahtumia
pienessä mielessään, kuitenkaan pääsemättä missään eteenpäin.
Huomenna on tärkeä päivä töiden kannalta. Kahdeksan työhaastattelua ja
neljä tuntia aikaa pitää ne. Kiireinen päivä ja hyvä jos ehtii
kupillisen kahvia juoda jossain välissä. Onpa sitä kyllä pahemmistakin
kiireistä selvitty, ettei täm mikään ennennäkemätön tilanne sentään ole.
Vielä soimaan jotain tunnelmaan sopivaa:
Queen - Pain Is So Close To Pleasure
torstai, 17. elokuu 2006
Kommentit